Ikosten suku koostuu alkuaan pääosin karjalaisista ja savolaisista suvuista (ks. kartta suvun asuinpaikoista Google Mapsissä). Ikosen Sukuseura kattaa periaatteessa kaikki Ikoset, vaikka eri sukuhaarojen sukulaisuutta ei ainakaan toistaiseksi ole voitu todentaa. Historiallisesti Ikosten elinehdot liittyvät vahvasti maanviljelyyn ja sen liitännäiselinkeinoihin. Esimerkiksi metsästys on sukuseuran vaakunan keskeinen elementti (ks. vaakunateksti).
Sukunimenä Ikonen on vuosisatoja vanha. Joissakin tutkimuslähteissä (mm. Vilkuna) nimen on tulkittu merkitsevän pitkäikäisyyttä. Myös tammenlehvät sukuvaakunassa viittaavat pitkään ikään. Nimi on vaihdellut muodoissa Icoin, Igoin, Iggoin, Iko, Ikoin ja lopulta Ikonen. Nykyisenä tai entisenä nimenä Ikonen on Väestörekisterin tietojen mukaan (huhtikuu 2020) vajaalla 10 300 henkilöllä, joista yli 460 asuu ulkomailla.
Ikosten sukututkimusrekisterissä oli vuoden 2022 lopussa hieman alle 40 erillistä sukuhaaraa ja yhteensä noin 85 600 nimeä. Vanhimpien sukuhaarojen kantaisät ovat 1500-luvun lopulta. Sukutietojen keruuta ja tietojen tallennusta sukurekisteriin tehtiin erityisen aktiivisesti 1990-luvun jälkipuoliskolla. Vuonna 2002 tiedot koottiin kaksiosaiseen Ikosen suku -kirjaan. Kirjan julkaisemisen jälkeen löytyi uusia sukuhaaroja, mutta myös pystyttiin yhdistämään eri haaroja. Ajantasaiset tiedot ovat nykyään sukuseuran jäsenten nähtävissä näillä nettisivuilla olevissa sukutauluissa.